Browsed by
Vuosi: 2022

Spinalongan saari – ei paluulippua

Spinalongan saari – ei paluulippua

Venetsialaisen linnakkeen kupukattoinen puolustustorni ja muuria, taustalla Kalydonin niemen rosoista kalliorantaa ja syvän sinistä merivettä

Matkustin Kreetalle ensimmäisen kerran 15-vuotiaana. Se oli ensimmäinen ja ainoa etelänmatkani, ja upeiden hiekkarantojen ja hirvittävän suolaisen, mutta taivaallisen lämpimän uimaveden lisäksi mieleeni jäi lähtemättömästi laivamatka spitaalisten saarelle. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olimme saapuneet omalla veneellämme tämän kuuluisan saaren, Spinalongan, suojiin kauniille ankkurilahdelle. Oli aika lähteä tutustumaan linnakkeeseen, tällä kertaa jollan kyydissä. Jatka lukemista

Kreetalle talvea pakoon – Spinalonga ja Elounda

Kreetalle talvea pakoon – Spinalonga ja Elounda

Eloundan kalasatama on täynnä värikkäitä kalastusveneitä.

Aina purjehti rauhallisesti mieluisinta kompassisuuntaansa, 180°. Taakse jäi Mykonos, sitten Naxos ja Paros, joiden välistä pujahdimme yhä etelään suunnaten. Elettiin lokakuun viimeistä päivää, joten aurinko laski jo aikaisin illalla. Kuu ei valaissut tätä yöpurjehdusta. Taivasta peitti pian niin paksu pilvikerros, että yöstä tuli säkkipimeä. Tuuli jaksoi kuitenkin kuljettaa meitä ihan mukavaa vauhtia, eikä merikään ollut kuoppainen, joten saimme vuoron perään hyvin unen päästä kiinni. Minä kiipesin istumalaatikkoon omaan vahtivuorooni puoliltaöin, ja näin styyrpuurin puolella kauniissa yövalaistuksessaan kimaltelevan Santorinin saaren. Ehkäpä siellä tulisi joskus käytyä, mutta ei nyt – meillä oli suuntana Kreeta. Jatka lukemista

Mykonos ja talviset tuulet

Mykonos ja talviset tuulet

Mykonoksen kaupungin kuuluisat tuulimyllyt meren rannalla, taustalla sininen meri ja vaahtopäitä.

Lokakuun loppupuolella olimme pidelleet kovia pohjoistuulia Naxoksessa melkein viikon. Sitten seurasi parin päivän tauko, jonka aikana ehdimme purjehtia Delokselle ja tutustua ihmeelliseen temppelisaareen yhden päivän ajan. Sitten olikin jo seuraavan pohjoismyräkän aika. Deloksen naapurisaaren, Mykonoksen, eteläpuolella näytti olevan useita suojaisia poukamia. Suuntasimme siis Mykonokselle piileskelemään. Ehkäpä tämän Kykladien yhden suosituimman matkailukohteen turistilaumatkin olisivat jo harvenemaan päin näin myöhään syksyllä. Jatka lukemista

Delos – Apollonin pyhä saari

Delos – Apollonin pyhä saari

Joskus mietin, millaista olisi olla kreikkalainen, kotoisin joltakin sattumanvaraiselta saarelta tai rantakaistaleelta. Että olisi ihan normipäivä, kun lähirannan hiekasta paljastuisi parituhatta vuotta vanha pronssipatsas. Joka ikinen lähikukkula olisi jonkun Zeuksen seitsemännen vaimon pojan tai tyttären syntymäpaikka. Takapihan oliivipuukin olisi ollut olemassa jo Aristoteleen lapsuudessa, ja isoisän lampaat olisivat laiduntaneet historiankirjoista tutulla taistelukentällä. Jatka lukemista