Klassikkoveneöverit
Tällä kertaa kirjoitan vähän vähemmän, mutta kuvia on luvassa sitäkin enemmän. Me pääsimme nimittäin jokunen viikko sitten seuraamaan upeaa klassisten veneiden tapahtumaa ihan täällä melkein kuin kotisatamassamme – kun on viettänyt paikassa viikkotolkulla aikaa, niin sopiihan sitä melkein kotisatamaksi kutsua!
Kun kuulimme, että luvassa olisi 12 mR -veneiden luokka, johon oli ilmoittatunut kaikkiaan 10 kilpailijaa, meitä alkoi jännittää niin, ettei uni ollut tulla silmään yöllä! No, pieni liioittelu sallittakoon – omia unenlahjojani ei todellisuudessa juuri mikään hetkauta. Mutta jännittävää se oli! En tiedä mitään niin kaunista kuin pitkät ja virtaviivaiset “kakstoistikot”, kuin ylellinen tuulahdus menneiltä ajoilta, ja nyt saisin nähdä niitä kokonaisen laivueen!
Tapahtuman nimi oli German Classics 2018, ja se pidettiin Laboen satamassa Kielinlahdella elokuun 16. – 19. päivä.
Viikonloppua edeltävänä keskiviikkona Laboen satamassa kellui tutun näköinen suuri, tummansininen vene, kun jollailimme kaupunkiin ostoksille. Ja veneen perässä liehui Suomen lippu! (Jos totta puhutaan, siellä liehui suomalaisen pursiseuran lippu, mutta menköön nyt). Se oli tietysti Blue Marlin, 12 mR -vene, jonka kotisatama on Helsingissä. Mekin näimme sen pari kertaa purjehtiessamme siellä pikku veneellämme.
Seuraavana päivänä Laboen satama-allas alkoi täyttyä muistakin veneistä. Oli pieniä ja suuria, mutta yhtäkaikki puisia, klassisia kaunottaria. Jotkut pienimmistä veneistä pujottelivat satamaan asti purjein, sillä niillä ei ollut lainkaan moottoria. Kokeneiden ja taitavien kippareiden ja miehistöjen touhua oli mielenkiintoista seurata.
Tässä osa 12 mR-luokkaan osallistuneista veneistä. Klikkaa pikkukuvia, niin ne avautuvat isommaksi, ja voit lukea veneistä lisää.
Kilpailut alkoivat perjantaina. Silloin satoi, joten emme nähneet tapahtumista paljoakaan. Mutta illaksi taivas kirkastui ja oli taas kesäisen lämmintä. Niinpä kävelimme kaupungille haistelemaan vilkasta tunnelmaa. Satama-allas oli tupaten täynnä veneitä, ja näky oli kerrassaan värikäs, varsinkin kun sateessa kastuneet purjehdusvaatteet ja kirkkaan väriset spinnupurjeet oli ripustettu mastoihin ja kaiteille kuivumaan!
Lauantai oli kilpailun toinen ja viimeinen päivä, ja sääkin näytti paljon lupaavammalta. Me asetuimme jollamme kanssa asemiin heti sataman suulle, jotta näkisimme kaikki uljaat veneet niiden purjehtiessa ulos merelle.
Heti kun tuli kakstoistikkojen vuoro, me lähdimme niiden perään yrittäen pysyä mukana vauhdissa. Mutta niiden nostettua purjeensa emme enää millään pysyneet vauhdissa mukana, vaan jäimme auttamatta jälkeen pikku jollamme kanssa! Aallokko oli terävää ja heitti jollan keulasta pärskeitä meidän ja kameroidemme päälle. Niinpä luovuimme takaa-ajosta ja tyydyimme ihailemaan kauniiden puisten klassikoiden paraatia kohti kaukana häämöttävää lähtölinjaa.
Illan tullen oli Laboen satamassa taas juhlahumua kerrakseen. Klassikkoveneiden ihailijalle tarjoutui loistava tilaisuus katsella veneitä ja niiden upeita yksityiskohtia melkein tarpeekseen.
Upeita, vai mitä? Klikkaa pikkukuvia nähdäksesi tarkemmin!
- Ruoria pyöritellen Bornholmiin ja Kieliin
- Elämää – ei mikään Plan B
- Malborkin linnan sotaisat ritarit
23 heinäkuun, 2018
15 syyskuun, 2018
3 heinäkuun, 2018