LOKIKIRJAN MERKINTÖJÄ 2017

Saaristomeri ja Ahvenanmaan ympäripurjehdus 2.7. – 1.8.

Tästä alkaa lomareissumme ensimmäinen blogitarina. 

2.7. su Loviisa – Glosholm (Porvoo)
Lähdettiin illalla 21 aikaan liikkeelle koneella. Päivällä saatiin viimeisteltyä loput sähköasennukset ja vene kutakuinkin toimii. Uskomattomat määrät tavaraa saatiin piiloteltua sänkyjen alle ja sivulokeroihin, näillä varastoilla pääsisi aika pitkälle. Tuulta ei ollut nimeksikään, koneajoa aamuyöhön noin 02 asti.

3.7. ma Glosholm – Pirttisaari (42)
Alkoi väsyttää ja mentiin kylkikiinnitykseen Glosholmenin entisen merivartioaseman laituriin, iltapalaa ja nukkumaan 03. Aamulla 10 aikaan lähdettiin jatkamaan, edelleen ei lainkaan tuulta. Tunnin päästä alkoi sataa. Tunnin sateen jälkeen kaikki vaatteet läpimärkiä. Ankkuroitiin Nesteen väylien jälkeen Rönnskärin kupeeseen, syötiin lounas ja kuivateltiin kamoja. Sitten tuuli alkoi nousta ja piti lähteä jatkamaan matkaa, koska ankkuripaikka oli suojaton. Ajettiin koneella vastatuuleen huimaa 2,5 solmun vauhtia, päätettiin mennä Pirttisaareen yöksi. 

4.7. ti Pirttisaari – Suomenlinna  22 mpk (64)
Aamulla Pirttisaaresta liikkeelle 10 aikaan. Heti mailin päässä nostettiin purjeet, hiukan puuskaisen vastatuulen takia isossa ykkösreivi ja genua vähän reivattuna myös. Näin päästiin pitkällä luovihalssilla Handskholmenille asti Eestiluodon lähelle. Välillä tuuli oli kevyempääkin ja genua kokonaan auki. Matkavauhti oli koko ajan 4,5 – 5 solmun paikkeilla. Eestiluodon eteläpuolitse jouduttiin vendailemaan muutaman kerran ja päädyttiin aika ulos, jossa aallokko oli melko suurta ja tuuli alkoi nousta lähemmäs 10 m/s ja reivattiin genuaakin reilusti. Vene kulki hienosti 5 solmua mutta tavarat lentelivät. Sitten alkoi tehdä mieli saunaan ja päätettiin mennä tuttuun Suomenlinnaan, koska siellä ainakin varmasti saataisiin sähköä ja vettä ja päästäisiin pesulle. Heti rannassa törmäsin yhteen työkaveriin, jottei totuus unohtuisi – hänkin purjeveneellään lomareissulla. Kävin kaupassa turistijoukkojen melskeessä, illemmalla saunottiin ja paistettiin veneessä hyvät pihvit. Sittenpä alkoikin jo nukuttaa. 

5.7. ke Suomenlinna – Porkkala 20 mpk (84)
Aamu koitti harmaana, ankeana ja kylmänä (onko tänä kesänä muita ollutkaan?). Laiteltiin aamiaiset, fiksailtiin venettä – puuttuva vinssi ja välistaagien sokat paikoilleen. Lähdettiin Suomenlinnasta 11 aikaan aamupäivällä ja heti ulkona nostettiin purjeet – isossa ykkösreivi ja genuaa tarpeen mukaan. Ja kylläpä tulikin vaihtelevaa säätä, ihan kaikki tuulet ehdittiin kokea 20 mailin aikana. Aluksi oli kevyttä 5-6 m/s luoteistuulta, mutta päästiin hyvin luovimaan väylää mukaellen ihan kivaa 4,5 – 5 solmun vauhtia. Sitten tuuli kuoli kokonaan, kunnes harmaiden sadepilvien alla muuttui hyvin puuskaiseksi, kenties 8-9 m/s ja puuskissa 10-12, reivattiin genua ihan pieneksi ennen kuin paine helpotti. Sadettakin saatiin pieni kuuro niskaan. Pilvien mentyä tyyntyi täysin ja ajettiin koneella, kunnes ehkä puolen tunnin päästä saatiin uudelleen tuulta ja jatkettiin luovimista. Tuuli oli taas 5-6 m/s luoteen ja lännen välillä heiluen. Sitten vähän ennen Porkkalaan johtavaa väylää oli taas niin tyyntä että otettiin purjeet alas ja ajettiin koneella loppumatka.

Tarkoitus oli mennä Porkkala Marinaan, mutta googleteltiin muitakin vaihtoehtoja ja päädyttiin Lähteelään. Sinne näytti kartalla menevän vain 1,2 m väylä, mutta satamassa näkyi paljon purjeveneitä, joten sinne mentiin. Ja olipa mukava yllätys löytää todella siisti, viihtyisä satama, jossa on kioski, useita grillipaikkoja, sauna ja rauhallinen tunnelma siitä huolimatta, että veneitä ja ihmisiä on paljon. Laivakoira löysi koiratuttavuuksia. Laiteltiin tulet grillikatokseen ja paistettiin hirvenfilettä uusien perunoiden ja salaatin kera, ei hassumpaa. Illanistujaisseuraksi löytyi originellit ystävykset, jotka purjehtivat pienellä veneellä ja olivat oikein mukavia. Myöhemmin tavattiin yksi Atlantin ylittäjäkin. 

6.7. to
Jäätiin toiseksikin yöksi ja päätettiin siivota ja järjestää vene kunnolla matkakuntoon. Remppaa oli tehty viime hetkille ennen lähtöä ja paikat olivat aika hujan hajan. Illalla päästiin saunaankin!

7.7. pe Porkkala – Modermagan 35 mpk (119)
Aikaisin aamupäivällä ehkä 11 aikaan liikkeelle. Porkkalan niemen ohitettuamme nostettiin purjeet ja päästiin hienossa sivutuulessa Porkkalan selän yli. Alkumatkasta tuuli oli aika kevyttä ja suurin osa muista veneistä näkyi ajelevan koneella, mutta selän puoliväliin päästyä alkoi tuulikin reipastua. Barösundia lähestyvällä väylällä päästiin vielä luovimaan jonkin matkaa, mutta salmessa tuuli alkoi kääntyä vastaiseksi ja laskettiin purjeet. Kauppapysähdys Barösundissa ja sen jälkeen ajettiin koneella Modermaganin hienoon luonnonsatamaan asti, perillä oltiin 9 jälkeen illalla. Silloin oli jo täysin tyyntä. Upea saari ja suojaisa laguunimainen ankkuripaikka, saatiin keula kalliorantaan kiinni. Muita veneitä oli vain muutama. Pallogrilli kannelle ja filettä kokkaamaan.

8.7. la Modermagan – Hanko – Hiittinen 35 mpk (154)
Lähdettiin 11 aikaan pikku saarikierroksen jälkeen kohti Hankoa. Tuulta ei ollut juurikaan joten pöröteltiin koneella. Vähän ennen Hankoa alkoi taivaanranta täyttyä purjeveneistä – Hangon regattahan se siellä oli meneillään. Uskaltauduttiin kuitenkin sisään satamaan, jossa oli melkoinen hulina, ja siellä luoksemme ajoi kumiveneellä toimitsija, joka osoitti meille paikan päiväpistäytymistä varten kahden ison veneen väliin (136 mpk). Käytiin ostoksilla ja hommattiin vähän uutta vaatetusta vanhan, jo läpi vuotavan tilalle sekä villapipot! Ennen lähtöä vielä tankattiin täyteen vene sekä 3 kanisteria. Sitten ajettiin Tulliniemen ympäri ja jatkettiin läntiselle selälle. Oli lähes peilityyntä ja matka tuntui jatkuvan loputtomiin. Aika tylsä paikka se Hangon läntinen selkä. Oltaisiin kaivattu jo pesumahdollisuutta, mutta ei löytynyt sellaista paikkaa järkevältä etäisyydeltä. Ajettiin sitten Hiittisten kirkonkylän kohdalla pohjoisrannalla olevaan kylänlahteen ja kiinnityttiin laituriin siellä. Iltakävelyllä nähtiin Hiittisten hieno 1600-luvulla rakennettu punainen puukirkko, mutta kamera ei harmillisesti sattunut olemaan mukana joten ei jäänyt todisteita. Kylämiljöö oli kaunis ja laitumella pieni lauma kyyttöjäkin.

9.7. su Hiittinen – Jurmo 30 mpk (186)
Aamulla herättiin jo kuudelta, jotta päästäisiin illaksi sellaiseen satamaan, jossa pääsisi ainakin pesulle. Sähkökin olisi ollut toivottavaa, mutta sitä ei ainakaan ollut saatavillä Vänössä eikä Jurmossa, ja Örö oli vähän väärässä suunnassa. Tuulta ei ollut edelleenkään, joten taas tuli koneajopäivä. Matkalta soitettiin Jurmoon ja tilaa kuulemma oli vielä iltapäivällä hyvin, joten varattiin samalla saunavuoro. Viimeiset mailit ennen Jurmoa olisi jo ollut jonkinlaista purjetuulta, mutta ei enää puolen tunnin vuoksi viitsitty nostaa rättejä. Perillä Jurmossa oltiin 13:30 aikaan ja ehdittiin hyvin tutustua hienoon saareen. Kävin kävelemässä kirkonkylällä, metsässä ja eteläisellä rannalla, kiipesin Högberget-kukkulalle ja haahuilin kanervaisilla, katajaisilla nummilla. Illansuussa kaupan luona alkoi savupöntöstä tulla savua ja sitten olikin kaupassa jono, kun savulohta tuli myyntiin. Sitähän piti ostaa illalliseksi, joka nautittiin veneessä hyvän saunan jälkeen uusien perunoiden kera. Kertakaikkiaan hieno paikka.

10.7. ma Jurmo – Kökar (Ahvenanmaa) 26 mpk (212)
Herätys klo 7. Kylmää, harmaata ja kalseaa. Lähdettiin kuitenkin, sillä iltapäiväksi oli luvattu kovenevaa tuulta, ja yllätys olikin suuri kun satamasta päästyä ulkona merellä aurinko paistoi ja mukava 6-7 m/s tuuli puhalsi juuri niin kuin pitikin, etelä-lounaasta. Heti purjeet ylös ja menoksi, Matami lensi huippuvauhtiaan yli 5 solmua hienoon sivutuuleen, ja vaikka isommat veneet hävisivät vähitellen horisonttiin oli mahtavaa tehdä matkaa niin kuin kuuluukin, purjeilla! Koko pitkä väylä luoteeseen mentiin sivutuulessa, sitten käännyttiin vastaisempaan kohti Kökarin pohjoista sisäänmenoväylää. Siellä päästiin hyvän matkaa luovilla, kunnes tuuli alkoi koventua ja käydä niin puuskaiseksi, ettei pikku vene enää päässyt eteenpäin. Otettiin purjeet alas ja ajettiin moottorilla viimeiset pari-kolme mailia satamaan. Laituri näytti olevan aivan täynnä, mutta kun aikamme pyörittiin, löytyi meille paikka toisen S & S -klassikon vierestä. Pikainen tutustuminen rannan palveluihin, hyvältä vaikutti. Illemmalla grillattiin grillikatoksessa ja tiskitkin saatiin pestyä kunnon keittiössä.

11.7. ti
Aamuherätys oli äkkinäinen, kun naapurivene sai lähtötohinoissaan meidän poijuköytemme peräsimensä väliin. Soudin jollalla apuun ja saatiin monien yritysten jälkeen köysi irti ja naapurit pääsivät matkaan. Koko päivä oli harmaa ja sadetta ripsi tasaiseen tahtiin. Pyykättiin ja tiskattiin, illalla saunottiin rantasaunassa, jossa oli ihan kelpo löylyt.

12.7. ke Kökar – Rödhamn 28 mpk (240)
Lähdettiin sopivan ajoissa aamulla kohti Rödhamnia, josta oli aikomus jatkaa torstaina kohti Tukholman saaristoa. Ajettiin koneella Kökarin kirkkoniemen ympäri, ja heti sen jälkeen sumu ympäröi meidät. Sumua riittikin koko matkan Maarianhaminaan suuntaaville laivaväylille asti, jolloin kolea, kostea ilma vihdoin haihtui ja vähän kesäisempää säätä virtasi tilalle. Tuulikin alkoi puhallella sellaiseen tahtiin, että jotakin toivoa purjehduksesta oli, ja niin mentiinkin viimeiset 5-6 mailia leppeässä sivutuulessa. Perillä Rödhamnissa kiinnityttiin ensimmäiseen kohdalle osuneeseen laituriin, jossa kaikki veneet olivat jotain 50-jalkaisia. Pikku paatti näytti vähän hassulta siellä keskellä, mutta mitäs siitä. Saaren kukkuloilla oli vanha radiomajakka ja luotsitupa, rannasta löytyi ylisöpön ruotsalainen kahvila, jossa söimme oikein hyvää savulohta ja perunasalaattia. Hintaa sillä kyllä oli. Asiakaskunta näytti olevan hyvin pitkälti ruotsalaisia – tästä on hyvin lyhyt hyppäys Ruotsin puolelle. Täsmälleen klo 19 kaikista veneistä suuntasi yhtenä jonona väki rantakalliolle kannettavien grilliensä kanssa, ja hetken kuluttua kallioilla oli kymmenien ihmisten illallinen käynnissä tyylikkäine piknikhuopineen ja -astioineen. Parin tunnin päästä väki hävisi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Me kävimme ajoissa nukkumaan. 

13.7. to Rödhamn – Maarianhamina 10 mpk (250)
Herätys oli kuudelta. Sää oli hyvin harmaa ja tuuli puhalsi koleasti. Suunta olisi ollut oikein hyvä lähteä Ruotsiin – luoteistuuli – mutta meillä oli sellainen tunne että oltiin jo nähty Ruotsi täällä Rödhamnissa. Koko kesä on ollut niin kylmä, ja sitä ihan samaa kylmää olisi luvassa toisellakin puolella Ahvenanmerta. Eikä enää ehdittäisi Gotlantiin, mikä oli alun perin pienenä haaveena, joten totesimme että miksi lähteä merta edemmäs kalaan, aavalle merelle palelemaan. Päätettiin sitten lähteä kiertämään Ahvenanmaa pohjoiskautta ympäri, ja ensin käytäisiin Maarianhaminassa. Siispä sinne – tosin koneella, koska tuuli oli täysin vastainen ja väylä kapeahko. Matkaa oli vain 10 mailia, ja se taittui reilussa kahdessa tunnissa. Oltiin perillä Länsisatamassa jo aamupäivällä, ja heti lähdettiin kaupungille lounaalle ja ostoksille. Mahtavat pizzat Nonna Rina -nimisessä italialaisessa bistrossa. Illalla kävimme saunassa, naisten saunasta oli kuuma vesi loppu ja piti ottaa jääkylmä suihku. Myöhemmin saimme vierustoveriksi toisen S & S klassikon. Illalliseksi oli uudessa hiiliteräspannussa paistettua turskaa, ei hassumpaa.

14.7. pe
Päätimme jäädä Maarianhaminaan toiseksikin yöksi. Lounaalla kävimme taas samassa Nonna Rina -bistrossa, tällä kertaa pastalla, ja taas oli todella hyvää. Täällä aiomme syödä tästedes aina, kun käymme Maarianhaminassa. Illalla hätkähdimme taas kello 21 laukaukseen, joka ilmeisesti tarkoitti lipun laskua. No, meillä on lippu ylhäällä niin kauan kuin ollaan matkalla, ja matkalla ollaan yötä päivää kunnes pitää mennä kotiin ja töihin.

15.7. la Maarianhamina – Käringsund 22 mpk (272)
Lähtö Maarianhaminasta tapahtui 11 jälkeen aamupäivällä, ja ajelimme ulos länteen kääntyvää väylää. Merellä tuuli kevyesti mutta aika tasaisesti, ja päästiin noin 10 mailin matka purjeilla länsi-lounastuuleen, joka puhalteli 5 m/s ja vene kulki 4 solmua sivuvastaiseen. Sitten tuuli hiipui ja loppui kokonaan, ja loppumatka puksuteltiin taas koneella Eckerön Käringsundiin. Mutta mikä merkillepantavinta: tämä oli ensimmäinen kesäpäivä koko tällä reissulla, ja lähes ainoa koko kesänä! Oltiin hihattomissa paidoissa ja sortseissa eikä palellut koko päivänä! Aurinkoa saatiin ja minä parturoin kipparikollegani pään kertakäyttöpartaterillä – vaikeaa nyhräystä eikä ihan edustuskelpoista tullut, mutta kauempaa katsottuna näyttää ihan hyvältä. Perillä Käringsundissa todettiin, että kalastajakyläidylli on aika lailla peittynyt turismiin, veneitä oli laiturin täydeltä ja joka paikka täynnä ihmisiä. Löydettiin kuitenkin paikka mukavan brittipariskunnan vierestä joiden kanssa illan mittaan vaihdettiin muutama jutunpätkä. Minä kävin saunassa naisten vuorolla ja sain kylpeä ihan yksityisessä rauhassani, ja sauna oli matkan tähän mennessä paras. Grillattiin kaslereita rantakalliolla ja syötiin veneessä, ja koko illan auringonlaskuun asti oli lämmin. 

16.7. su Käringsund – Kurran (Geta) 21 mpk (293)
Aamulla puhalteli reipas etelätuuli, menoksi noin 11 aikaan. Väylä ulos satamasta oli melkein vastatuuleen ja aallokko jo tosi korkeaa, piti laittaa keulaluukku kiinni. Kun päästiin kääntymään kohti pohjoisluodetta, rullattiin genuaa auki ja annettiin veneen mennä. Vähän ajan päästä avattiin lähes koko purje ja meno sen kuin parani. Tuulta oli hyvinkin 10-12 m/s ja aallokkokin alkoi olla melkoisen korkeaa. Isoimmissa aalloissa vene vähän rullasi, mutta yllättävän hyvin kulki kuitenkin. Pieniä surffeja, ehkä 6,5 solmun pintaan, ja keskinopeus reilusti päälle viiden. Oli niin hauskaa ja mahtavaa menoa, aurinkokin paisteli, että päätettiin jatkaa pidemmälle ulkokautta eikä kääntyä sisäreitille kuten useimmat muut veneet näyttivät tekevän. Jatkettiin pitkälle pohjoiseen, Finbo-saaren pohjoispuolelta vasta käännyttiin itään sisäisempään saaristoon. Ja siinä kohtaa ainakin minä ymmärsin, miksi ne muut veneet menivät suojaan jo aiemmin. Tuuli alkoi olla jo 14-15 m/s ja kun suuntamme kääntyi sivutuuleen, kävi keli todella kovaksi. Moottorin avustuksella päästiin etenemään vastaisessa aallokossa vain 2-3 solmua, ja aina välillä kolmen aallon sarjat pysäyttivät vauhdin kokonaan. Matka tuntui jatkuvan ikuisuuden, mutta vihdoin päästiin kääntymään Äppelön ja Västerön väliselle kapealle, suojaiselle väylälle. Sinne ei aallokko päässyt ja vähitellen tuulen vaikutuskin rauhoittui. Väylän varrelta löydettiin pieni Kurran-niminen lahdenpoukama, jonne ankkuroitiin yöksi. Meitä ennen sinne oli jo ehtinyt yksi ruotsalaisvene. Ranta oli hirveää rakkakivikkoa yhtäällä ja jyrkkää, komeaa kalliorantaa toisaalla, mutta jostain sain punnerrettua koiran maihin pissalle. Illalliseksi kokattiin älyttömän hyvää pastaa ja käytiin pitkän ja vaiheikkaan päivän jäljiltä tyytyväisinä nukkumaan. 

17.7. ma Kurran – Djupviken (Geta) 9 mpk (302)
Kurranista jatkettiin matkaa heti aamiaisen jälkeen. Ilma oli harmaa ja vähän satelikin, kun ajettiin ulos kapean väylän loppu. Putkahdettiin ulos merelle Kallanin loiston kohdalta ja käännyttiin itään. Tuuli oli lännestä ja aika kevyttä, 6 m/s paikkeilla. Päästiin keulapurjeella myötäiseen muutaman mailin matka, kunnes oli aika kääntyä sisään kohti Djupvikenin lahtea. Sieltä tuli aamun mittaan useita veneitä ulos, ja perillä pohjukassa oli pari venettä kun saavuimme. Yksi opasti meille kiinnitysrenkaan hyvän rantautumiskallion päältä, ja siihen pääsimme ankkuriin keula rantaan. Rantakallio muodosti täydelliset portaat. Lounaan jälkeen lähdimme kävelylle hienolle kalliolle. Sieltä johti puisia nuolia jonnekin, ehkä Grottan-luolaan joka läheltä piti löytyä, ehkä ravintolalle jonka piti olla kilometrin tai parin päässä ja kuulemma hyvä. Seurailimme nuolia pitkän aikaa eikä kummastakaan näkynyt merkkiäkään, eikä matkassa ollut riittävästi juomavettä kaikille kolmelle. Käännyimme siis takaisin ja vietimme laiskan illan hyvän, pitkän kävelyn jälkeen. Laivakoira jäi rantatöyräälle vahtimaan muutamaksi tunniksi, halusi sitten kuitenkin liittyä taas laumaan. Testasimme ämpäripesua avotilassa, hyvin toimi. Vesi on niin kylmää että uida ei kerta kaikkiaan voi. Ilma oli iltapäivällä lämmin, sitten harmaantui taas. Illalla oli taas kauniimpaa, ilta-aurinko värjäsi punaiset kalliot upean näköisiksi. Saimme illan mittaan vieruskaverit molemmille puolille, kaikkiaan poukamassa taisi olla kymmenkunta venettä. 

18.7. ti Djupviken – Vårdö 25 mpk (327)
Kymmenen jälkeen startattiin Djupvikenistä ja ajettiin ulos merelle koneella. Siellä päästiin kääntymään täysmyötäiseen kohti kaakkoa, tuulta oli luoteesta 5-6 m/s ja vanhaa maininkia aluksi, kunnes päästiin vähän saariston suojaan. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja vene kulki leppoisasti pelkällä keulapurjeella 4,5 – 5 solmua tasaisesti kuin juna. Täydellinen myötätuulipäivä, jollaisesta on tällä reissulla saanut maksaa aika monta kurjempaa päivää. Aurinko oli niin polttava, että iho siinä kärventyi, mutta tuuli kumminkin todella viileä, niin ettei oikein tiennyt hikoillako vai palella. Maisemat olivat kerrassaan upeat, korkeita kallioita ja taustalla melkein kuin matalia tuntureita tai vaaroja – hyvin karu maisema, joka muistuttaa monella tapaa ylä-Lapin luontoa. 15 mailin viivasuoran myötäosuuden jälkeen käännyttiin etelään kohti Vårdön saarta ja siellä sijaitsevaa Vargatan satamaa. Djupvikenissä naapuriveneen kippari tiesi kertoa, että sieltä läheltä löytyisi kauppa. Rantauduimme aika kovassa takatuulessa hienoon laituriin, jossa yksi vene jopa Sveitsistä asti. Pihasta löytyi pari perävaunulla varustettua lainapolkupyörää, joilla pääsimme kätevästi kaupalle reilun kilometrin päähän. Laivakoira matkusti hienosti peräkärryssä seisaallaan, mutta selvästi sitä jännitti koska se ei edes yrittänyt haukkua vastaantulijoita. Illalla grillattiin taas, käytiin suihkussa ja mentiin nukkumaan. 

19.7. ke
Päätettiin jäädä Vårdöhön toiseksikin yöksi, koska saari ja vanha kylämiljöö oli pikaisella kauppareissulla todettu hyvin viehättäväksi. Satama tosin oli tuulille aika avoin ja veneen virittelyssä kesti oma aikansa, ennen kuin se saatiin asemoitua niin, että koiran nostelu rannalle ja takaisin onnistui. Kävimme kävelyllä kylällä, josta minä jatkoin yksin kirkolle, koska ilma kävi kuumaksi. Kivikirkko oli vanha ja pieni, mutta sen torni oli massiivinen. Kylässä on monta todella komeaa taloa, vanhimmat ainakin parisataa vuotta vanhoja, aikansa laivanvarustajien mahtitaloja. Illalla ehdittiin kokkailun lisäksi lukea ja laiskotella, ja silti käytiin aika ajoissa nukkumaan.

20.7. to Vårdö – Sottunga 21 mpk (348)
Kävin aamulla vielä pyörällä Vargatassa kauppareissun ja sitten noin 11 aikaan lähdettiin. Koitettiin purjehtia jonkin aikaa, mutta vähäinen pohjoisenpuoleinen myötätuuli kuoli piakkoin ja loppupäivä oli täysin tyyni. Vettä satoi aluksi aika reilustikin, sen jälkeen vielä siellä täällä pieniä kuuroja. Ajelimme Lumparlandin itäpuolta etelään Långnäsin sataman lähistölle, josta itään kohti. Matkalla kohtasimme kaksi isoa Finnlinesin laivaa. Perille Sottungan Kyrkvikenin satamaan ehdimme jo 16 aikaan. Käytiin katsomassa kaunis puukirkko ja ostettiin satamaan saapuneelta kalastajalta savusiika ja hyvää saaristolaisleipää. Ne syötiin iltapalaksi samoin tein, hyvää oli. Ilta oli aurinkoinen ja kaunis.

21.7. pe Sottunga – Aspö 32 mpk (380)
Tarkoitus oli tankata ja tyhjentää septi Sottungassa, mutta tankkauslaituriin oli joku ääliö parkkeerannut veneensä niin, ettei tankille päässyt. Pitäkööt tunkkinsa. Lähdimme kevyehkössä, ehkä 5-6 m/s mutta tasaisessa pohjoisen ja luoteen välisessä tuulessa kaakkoon, hyvään sivumyötäiseen. Purjeet nostettiin heti sataman lahdelta päästyä ja vauhtia piisasi aivan koko päivän. Taisi olla matkan pisin päiväetappi, ainakin purjeilla. Suuntana oli Aspö Korppoon ja Jurmon välimaastossa. Iltapäivällä suunta muuttui vielä myötäisemmäksi ja  keulapurje alkoi lepattaa jäätyään isopurjeen varjoon. Laskettiin iso ja mentiin loppumatka pelkällä genualla, ja edelleen kulki hyvin. Koko päivän oli matkavauhti melkein 5 solmua, loppumatkasta tuuli kävi jo selvästi reippaammaksi, 7-8 m/s paikkeilla ja kun käännyttiin sivutuuleen kohti Aspön sisäänmenoväylää, kävi purjeala äkkiä liian isoksi ja mentiin sitten viimeiset pari mailia koneella. Aspöhön oli hyvin kapea väylä ja tuuli puhalsi salmeen, mutta periltä löytyi suojainen hieno poukama. Laituri näytti olevan aivan täynnä, mutta hetken siinä pyörittyämme meille joku osoitti paikkaa aivan yhden venevajan suuaukolta. Päästiin kylkikiinnitykseen laituriin, vettäkin oli riittävästi kölin alla. Rannasta löytyi todella idyllinen kalastajakylä. Ilta oli tuulinen, mutta onnistuimme grillaamaan pihvejä rannassa. Saunavuoroja ei ollut enää vapaana, joten varasimme aamupäiväksi ensimmäisen mahdollisen vuoron.

22.7. la
Päätimme jäädä ihanaan Aspöhön toiseksikin yöksi, ja varasimme toisen saunavuoron vielä illaksi. Tunnelma kylässä oli niin hieno ja aito, ihmiset mukavia ja juttusille pääsi helposti niin muiden turistien kuin paikallistenkin kanssa. Paikalliset kalastajat selvittelivät aamulla verkkojaan ja kaupasta saa savuahventa, graavisiikaa ja lohta. Tästä ei herkkusuun kesäparatiisi juuri parane. Kävin luontopolulla saaren korkeilla kallioilla, joilta oli mahtavat näköalat joka suuntaan, Jurmoon asti ainakin. Iltasaunan jälkeen – joka oli muuten ihan oikea puulämmitteinen sauna – söimme kahta sorttia savukalaa, paikallisia uusia perunoita ja tilliä. Tämä joutilas, aurinkoinen päivä taisi olla se kesäloman todellinen täyttymys.

23.7. su Aspö – Berghamn 10 mpk (390)
Meri oli peilityyni, kun aamulla lähdimme kiireettömästi liikkeelle. Lilluskelimme koneella kymmenisen mailia pohjoisen suuntaan ja ankkuroimme Berghamnin laituriin. Paikka kuuluu metsähallitukselle. Rannassa ja pidemmällä saaren pohjoiskärjessä on vanhoja, kauniita taloja, joista yhdessä saaren historiaa valottava museo, mutta ihmisiä ei ollut missään. Muutama vene pysähtyi yöksi, muuten oli hiljaista. Todella kaunis paikka monen eri väylän risteyskohdassa, mutta täällä ei ollut oikein mitään. Vietimme rauhallisen illan grillaten ja yömyssyt nautimme Aspössä tapaamamme mukavan pariskunnan hulppeassa moottoriveneessä, jolla he reissaavat monilapsisen perheensä kanssa.

24.7. ma Berghamn – Nauvo 13 mpk (403)
Tuuli oli edelleen kevyttä ja täysin vastaista, kun lähdimme kohti Nauvoa moottorilla. Matkaa oli vain vähän toistakymmentä mailia, joten mennä puksuteltiin koko matka. No, eipä siinä kapealla väylällä olisi edes mahtunut luovimaan. Saaristo on Aspöstä Berghamniin ja jonkin matkaa kohti Nauvoa ollut hienointa mitä olemme nähneet, vaikka Ahvenanmaan pohjoisosat olivat jylhyydessään yhtä lailla hienoja. Sisäsaaristo ei kovin erikoista. Nauvossa oli tarkoitus pysähtyä vain päiväksi ostoksille, sillä sekä tuore ruoka että juomat olivat melko lailla lopussa. Satamasta saimme lainaan vetokärryn ja ostokset mukavasti suoritettua. Näytti tulevan ukkonen, joten jäätiin sitten kuitenkin yöksi Nauvoon. No, ukkosta ei onneksi saatu, vaan koko päivä oli toistaiseksi kesän lämpimin ja aurinkoisin.

25.7. ti Nauvo- Berghamn 12 mpk (415)
Aamulla käytiin ostamassa Nauvon huoltoasemalta uusi akku. Starttiakku vaihdettiin jo keväällä, mutta nyt myös hupiakku tuntui olevan tiensä päässä, sen verran kehnosti riitti virtaa. Uusi akku on nyt 80-ampeerinen ja hikisen asennustuokion jälkeen löysi paikalleen, kun ensin täpötäysi ja painava jääkaappi oli siirretty pois tieltä. Minä kävin visiitillä jälleen yhdessä kirkossa, Nauvon kirkko olikin oikein hieno tähtiholveineen. Sitten ajeltiin jälleen koneella tyynessä säässä takaisin sama ränni jota eilen tultiin, matkalla käytiin katsomassa oikein rannalta käsin eilen matkan varrelta telakan rannalta bongattua kaunista sinistä purjevenettä. Se oli kuin olikin myytävänä, mutta hintapyyntö ei ihan meidän budjettiin mene. Tultiin illaksi samaan Berghamnin saareen, mutta viereiseen satamaan, joka on euron halvempi (4€) ja idyllisempi kuin edellinen. Perillä grillasimme kanaa, kuten aina tässä saaressa käydessämme, katsoimme pari jaksoa Delos-videoita ja sitten käytiin nukkumaan.

26.7. ke Berghamn – Högsåra 23 mpk (438)
Mieli olisi tehnyt tutkia vielä Aspö-Nötö-Bodö -seutua, joka vaikutti koko reissun kiinnostavimmalta ja kauneimmalta alueelta. Mutta lomani loppu läheni uhkaavasti, ja vaihtomiehistön kanssa oli käyty pitkää ja polveilevaa keskustelua mahdollisista vaihtoajankohdista ja -paikoista. Oli siis lähdettävä jatkamaan hiukan idemmäksi. Pysähdyimme matkalla Paraisten Brännskärissä, jossa toimii viihtyisä kahvila vanhalla kalastajatilalla (herkullisia leivonnaisia!). Kiepaisimme myös Gullkronan ympäri nähdäksemme tämän kuuluisan saaristokohteen, joka nyt uinui autiona kenties uutta kukoistuskauttaan odotellen. Tuulta ei taaskaan ollut, paitsi yhden selän olisimme ehkä voineet ylittää purjein hidasta vauhtia. Sen toiselta puolelta löytyi Helsingholm, jossa kävimme rantautumassa ja tiedustelemassa saunavuoroa. Kaikki oli varattu, eikä muuta peseytymismahdollisuutta ollut. Paikka ei myöskään vaikuttanut kovin kiinnostavalta, vaikka kaunis hiekkaranta siellä oli. Nostimme siis ankkurin ja jatkoimme matkaa Högsåraa kohti, jonka Kejsarhamnista varasimme puhelimitse saunavuoron. Ehdimme rantaan varttia ennen vuoron alkua! Laituria lähestyttäessä viereisellä uimarannalla polski muutama uimari. Yllätys oli suuri, kun yksi heistä yhtäkkiä noin 10 metrin päässä nousi seisomaan, ja vettä oli vain polviin asti. Äkkiä jarrut päälle! Onneksi kyseessä oli vain hiekkadyyni, jonka ohitse mahtui kyllä puikahtamaan. Sauna oli oikein hyvä ja paikka muutenkin viihtyisä. Grillipaikka löytyi taas, ja illan ohjelma hoituikin samaan tuttuun tyyliin.

27.7. to Högsåra – Kasnäs – Högsåra 2 mpk (440)
Aamupäivällä puksuttelimme koneella parin mailin matkan Kasnäsin satamaan, josta vihdoin vaihtomiehistöksi kiteytynyt miekkonen oli tulossa kyytiin ja minun oli tarkoitus lähteä autolla kotiin. Ilma oli leppeä ja todella lämmin. Matkalla ehdin pestä kannenkin, jonka siisteys ei vähään aikaan ollut enää täyttänyt huvijahtistandardia. Kasnäsissä söimme ravintolalounaan, ja sen jälkeen vaihtomiehistö jo ilmestyikin paikalle. Miehet jatkoivat tästä kaksin matkaa, minä ja laivakoira hyppäsimme autoon ja lähdimme kotimatkalle.

Kotimatka 27.7. – 1.8.2017
Kasnäs – Högsåra 2 mpk
Högsåra – Hiittinen 10 mpk
Hiittinen – Hanko 19 mpk
Hanko – Porkkala 50 mpk
Porkkala – Loviisa 69 mpk
Koko matka 590 mpk

• Lokikirja Viron lomapurjehdukselta 2016

29 joulukuun, 2016

• Nyt purjehditaan, kun on purjehtimaan tultu!

28 syyskuun, 2017

• Purjehdusta parhaimmillaan – ja pahimmillaan!

27 syyskuun, 2016