s/y Aina

Veneemme s/y Aina on amerikkalaisen Sparkman & Stephensin huipputoimiston suunnittelema Stevens Custom 40. Niitä valmistettiin vain kymmenkunta Queen Long Marine -veistämöllä Taiwanissa. Kuten ”isosiskonsa”, paljon monilukuisempi Stevens 47, se suunniteltiin vaativaan matkapurjehdukseen. Molempia oli myös Karibialla charter-veneinä Bill Stevens -nimisen charteryrittäjän lipun alla, ja veneet nimettiin hänen mukaansa. Myöhemmin Queen Long jatkoi Stevens-veneiden valmistusta nimellä Hylas. Hylas-veneitä valmistetaan edelleenkin, mutta nykyisin vain vähän isommissa kokoluokissa.

STEVENS 40 VALMISTAJAN ESITE

Me löysimme ja ostimme s/y Ainan joulun alla 2017 Helsingistä, jonne se oli vuosia sitten purjehtinut Atlantin yli New Yorkista. Kevätkunnostuksen jälkeen laskimme sen vesille toukokuun alussa 2018, ja kesäkuun alussa lähdimme sen kyydissä pitkälle purjehdusmatkalle, josta tämä blogi kertoo. Tervetuloa mukaan!

Aina-purtemme on nimensä mukaisesti 40 jalkaa eli noin 12 metriä pitkä. Kaunottaren tarkemmat strategiset mitat ovat seuraavanlaiset: pituus 12,37 m, leveys 3,73 m, syväys 2 m, purjepinta-ala 71,40 m² ja paino 11 000 kg (tankit tyhjinä ja ilman sitä valtavaa määrää tavaraa, jonka olemme saaneet ahdettua mukaan).

Kansi ja ohjaamo

Ainan ohjaamo, eli istumalaatikko tai “sitloora”, sijaitsee keskellä venettä, eikä perässä kuten purjeveneissä useimmiten. Etuna tästä on hyvä näkyvyys joka suuntaan. Tilojen kannalta siitä on hyötyä sekä sisällä että ulkona: näin muodostuu tilava ja täysikorkuinen perähytti, sekä iso takakansi, jossa mahtuu vaikkapa kalastamaan häiritsemättä ruorissa istujaa.

Takakannelle rakennettiin tukeva targa-kaari, jonka varaan kiinnitettiin kaksi isoa aurinkopaneelia sekä koko joukko muuta varustusta. Pari pienempää aurinkopaneelia ripustettiin lisäksi sivukaiteisiin. Peräpeiliin tehtiin uimataso tikkaineen, joka helpottaa myös jollaan tai laiturille siirtymisessä. Peräpeilissä komeilee lisäksi Hydrovane-tuuliperäsin, joka ohjailee venettä avomerellä purjehdittaessa eikä tarvitse lainkaan sähköä.

ONNISTUNUT PURJEVENEPROJEKTI: AURINKO, SÄHKÖ JA OMAVARAISUUS

Sisätilat

Veneen sisäänkäynti tapahtuu portaita pitkin avotilasta “salonkiin” eli kotoisasti olkkariin, jossa on iso taittopöytä ja sen molemmin puolin mukavat sohvat – näistä styyrpuurin puoleinen on osoittautunut kovassa merenkäynnissä mukavimmaksi meripunkaksi. Maston vieressä sijaitsee dieselkamina, joka lämmittää mukavasti viileämmällä säällä. Salonki rakennettiin käytännössä uudelleen käyttövesijärjestelmän remontin yhteydessä.

PURJEVENEPROJEKTI: SALONGIN JÄLLEENRAKENNUS JA VERHOILU

Sisäänkäynnin styyrpuurin puolella on veneemme hermokeskus, navigaatiopöytä kaikkine laitteineen ja sähköpaneeleineen, paapuurin puolella taas loistava, merenkäynnissäkin hyvin toimiva keittiö. Keittiön läpi kuljetaan takahyttiin, joka on oma makkarimme, ja pääseepä sinne myös kylpyhuoneen kautta, joka avautuu kahteen suuntaan. Kylppärissä on erillinen suihkukoppi, jossa voi suihkutella myös istuen. Keulassa on toinen makuuhytti, jolla on myös oma pienempi wc. Käytännössä keulapiikki toimii varastona, jossa säilytetään muun muassa varapurjeita ja -köysiä. Keulahytin etupuolella on vielä ankkuriketjun boksi.

Keittiö

Ennen lähtöämme uusimme keittiön lieden ja kylmälaitteet. Meillä on 3-liekkinen kaasulla toimiva liesiuuni, joka pysyy kannakkeiden varassa aina vaakasuorassa, vaikka vene kulkisi kallellaan. Pöytätasosta avautuvat kylmäboksit ovat amerikkalaiseen tyyliin suuret, ja alun perin niiden koneisto toimi vain moottorin tai maasähkön avulla. Me halusimme mahdollisimman energiatehokkaat kylmäkoneet, jotta niille riittäisi aurinkopaneelien tuottama sähkö, ja valitsimme siksi kölijäähdytteiset Frigoboat-kompressorit. Toiseen kylmäboksiin lisättiin eristettä, ja siitä saatiin oiva pakastin, joka kotomaasta lähtiessä täytettiin poron- ja hirvenlihalla, ruisleivällä, hillalla sekä muilla sellaisilla herkuilla, joita ei muualta saa. Tulevaisuudessa sieltä kenties löytyy ison tonnikalan tai doradon fileitä! Tiskipöytä sijaitsee moottorin päällä veneen keskilinjalla, kuten matkaveneessä kuuluukin. Sen kaksi allasta ovat todella syvät, joten tiskaaminen onnistuu roiskimatta kovemmassakin merenkäynnissä.

PURJEVENEPROJEKTI | KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ – TANKIT, PUTKET JA HANAT

Säilytystilat

Kaikki liikenevä tila on suunniteltu säilytystä varten. Veneessämme on kymmeniä luukkuja, laatikoita, kaappeja, hyllyjä ja pikku lokeroita ja kolosia, joihin säilöä mitä moninaisinta tavaraa (ja sitten unohtaa, mihin tuli mitäkin piilotettua). Polttoainetankit ovat lattian alla, vesisäiliöt sohvien istuinten sisällä, selkänojien taakse on piilotettu ruokapurkkeja ja työkaluja.

Ulkosäilytystä veneessä on varsin vähän – keskiohjaamon penkkien alla ei ole sellaisia suuria säilytyslaatikoita kuin monissa muissa veneissä, sillä meidän veneessämme se tila on hyödynnetty sisäpuolella. Tämän vuoksi siirsimme takakannelle suunnitellun pelastuslautan peräkaiteeseen ja asensimme tilalle säilytyslaatikon. Kannelle ei mielellään halua irtotavaraa, vaan köydet, fendarit ja varakanisterit, pallogrillit ja sen sellaiset välttämättömyydet on hyvä saada laatikkoon järjestykseen.

Tekniikasta

Veneen moottori on varmatoiminen ja helposti huollettava Yanmar. Kone on 2000-luvun alusta ja hevosvoimia 50. Moottori sijaitsee istumalaatikon alla sisäänkäyntiportaan takana ja siihen pääsee käsiksi joka sivulta, mikä helpottaa huoltohommia. Amerikan peruina veneessä on tehokas moottorilaturi ja 110 voltin sähköjärjestelmä. Maasähkölle on myös 220 voltin latauspistoke, joten veneen saa, niin halutessaan, kytkettyä sähköjohdon päähän kaikkialla maailmassa. Me uusimme akut aurinkopaneelien asennuksen yhteydessä, sillä halusimme enemmän kapasiteettia ollaksemme sähkön suhteen mahdollisimman omavaraisia. Sähkövetoja on uusittu varsin paljon, samoin melkein kaikki valaisimet pikku hiljaa vaihdettu led-valoiksi. Tietokonetta, keittiölaitteita ja sähkötyökaluja voi käyttää tehokkaan 1000W invertterin avulla.

Navigointilaitteista

Veneen navigointilaitteisto on pääosin 10-15 vuotta vanhaa, ja alkumatkasta meillä olikin sen kanssa yhtä ja toista ongelmaa. Autopilotti ja instrumentit – tuuli, loki ja kaiku – korjattiin Saksassa ja toimivat taas moitteetta. Tutka on vanha ja sen näyttökin mustavalkoinen, mutta laite on todella toimiva ja tarkka. Karttaplotteria ei kauppaan kuulunut, ja päätimme pitkään asioita puolin ja toisin pohdittuamme olla sellaista myöskään hankkimatta. Plotterit ja erityisesti niihin sopivat kartat ovat kalliita, varsinkin jos niitä tarvitsee monille eri merialueille. Meillä plotterin virkaa hoitaa vesitiivillä kuorella suojattu tabletti ja Navionics-ohjelma, ja navigaatiopöydällä pyörii läppärissä OpenCPN-navigointiohjelma. Varalla on paperikartat Suomesta Välimerelle ja Kanariansaarille asti.

Suurin investointimme navigointielektroniikan osalta oli AIS-lähetin. Sen avulla voimme seurata laivojen ja veneiden kulkusuuntia ja -nopeuksia ja lähettää oman signaalimme, jotta muut alukset voivat nähdä meidät. Hankimme myös pari kannettavaa vhf-radiota veneessä valmiina olleen kiinteän lisäksi. Pitkien etäisyyksien yhteyksiä varten meillä on mf/hf-radio, jota veneilijät monesti kutsuvat ssb-radioksi. Se toimii jopa valtamerien keskellä. Kun veneestä löytyi valmiina täydellinen radiovarustus modeemeineen, ei meillä ole ainakaan vielä tarvetta investoida kalliisiin satelliittipuhelimiin. Niissä myös viestit ja puhelut ovat hintavia, kun taas hf-radiolla yhteydenpito ei maksa mitään. Opettelua laitteiden käyttö toki vaatii, mutta asiasta innostuneena toinen veneemme kippareista suoritti jopa radioamatööritutkinnon.

Muusta varustelusta

Turvallisuus on matkapurjehduksessa tietysti ykkösjuttu, ja sen suhteen emme tehneet kompromisseja. Pelastuslautta ja epirb-hätälähetin uusittiin, samoin kaikki muut tavanomaiset turvavarusteet. Matkaveneen tärkeimmät varusteet, ankkuri ja apuvene, uusittiin myös.

MITÄ MATKAPURJEHTIJA TARVITSEE – ASUMISMUKAVUUS

Seuraa matkaamme

Näistä linkeistä näet, missä s/y Aina liikkuu, vai liikkuuko lainkaan.
AIS-lähettimen paikannustiedot löydät Marine Traffic -nettisivulta.
Radioamatöörien Winlink-nettisivulta löydät meidät call sign -tunnuksella OH2AINA.
Voit myös klikata sivupalkin karttalinkkejä ylempänä tämän sivun oikeassa laidassa.

Lisää lukemista

Tästä blogikirjoituksesta voit lukea, millainen toivelista meillä oli venettä etsiessämme.

PURJEHTIMAAN MAAILMALLE – SE OIKEA VENE

Tässä esitellään ensimmäinen veneemme, ja siitä ehkä selviää, miksi valitsimme toisellakin kerralla Sparkman & Stephens -veneen.

ENSIVENE – BLUEBIRD 25

Jos tarkemmat tiedot veneestämme s/y Ainasta ja sen varustelusta kiinnostavat, tässä lista: