Suomalaiset ystävämme viettivät kanssamme unohtumattomat pari viikkoa keväisessä Bretagnessa. Maaliskuu olikin täydellinen ajankohta tehdä rengasmatka ja tutustua seutuun, erityisesti alueen muutamaan suosituimpaan kohteeseen, sillä saatoimme välttää huippusesongin pahimmat turistimassat ja nauttia rauhassa upeista, historiallisista paikoista. Viime kerralla kirjoitin vierailustamme Mont-Saint-Michelin luostarisaarelle Normandiaan. Nyt matka jatkui ihanaan keskiaikaiseen kaupunkiin nimeltä Dinan.

Dinanin sijainti Bretagnen maa- ja vesireittien risteyskohdassa on aina ollut strateginen. Se on rakennettu korkealle kukkulalle Rance-joen rannalle kolmisenkymmentä kilometriä sisämaahan Saint-Malosta, jonne joki laskee. Paikalla sijaitsi alun perin gallialainen linnavuori, sitten roomalainen varuskunta. 1200-luvulla kaupunki linnoitettiin, ja sen ympärysmuuri on säilynyt nykypäivään asti lähes täydellisenä. Muurin 14:sta puolustustornista kymmenen on vielä jäljellä, samoin neljä kaupunginporttia. Muurilla on mittaa 2,7 kilometriä. Komein osa linnoituksesta on Dinanin linna, joka tunnetaan myös herttuatar Annan tornina.

Anna (1477-1514, Anne de Bretagne, Anna Breizh) oli Bretagnen herttuatar, joka ehti lyhyen elämänsä aikana olla peräti kahden Ranskan kuninkaan puolisona, nimittäin Kaarle VIII:n, ja tämän seuraajan, Ludvig XII:n. Anna oli itsenäisen Bretagnen herttuakunnan symboli, ja hänen kuoltuaan Bretagne liitettiin Ranskan kuningaskuntaan.

Dinanin linnassa toimii nykyisin museo, mutta se oli vielä talvitauolla.

Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat isompaan ikkunaan.

Bretagnessa kukoisti merkittävä pellavakauppa parinsadan vuoden ajan Ranskan vallankumoukseen saakka. Yksi tärkeimmistä kauppasatamista oli Saint-Malo, ja Dinanin kaupunki hyötyi jokea pitkin kulkevasta kauppaliikenteestä. Bretagnesta pellava laivattiin Espanjaan, Portugaliin ja Englantiin, ja niiden kautta Amerikan mantereille. Puuvilla syrjäytti pellavan vähitellen, mutta aikoinaan pellavasta valmistettiin vaatteiden lisäksi purjeita laivoihin.

Vanha kauppasatama joen rannassa on nykyisin vierasvenesatama. Sinne pääsee melko suurillakin veneillä – me näimme jokusen todella kookkaan moottoriveneen sekä useita arviolta 30-jalkaisia purjeveneitä. Dinanista pääsee sisävesireittiä Rennesiin ja sieltä Vilaine-jokea Atlantille saakka, mutta tästä satamasta eteenpäin matka jatkuu masto kaadettuna.

Voisin melkein panna pääni pantiksi, ettei alla kuvattua vanhempaa (ja kauniimpaa) satamakonttoria löydy mistään vierassatamasta!

Sataman ja kaupungin välillä mutkittelee kaupungin pittoreskein katu, rue du Jerzual. Se on yksi Ranskan kuvatuimmista kohteista, eikä ihme! Kadun kauppiastalot ovat peräisin 1300-1600-luvuilta. Ristikkorakenteisia päätyjä, torneja, paanuverhottuja seiniä ja liuskekivikattoja riittää! Talot nojailevat mikä minnekin jyrkästi nousevan kadun varrella, ja niiden ikivanhojen puoti-ikkunoiden takana on nyt merkkiliikkeitä, taidegallerioita, ja tietysti – Bretagnessa kun ollaan – crêpekahviloita.

Mekin pistäydyimme yhdessä niistä lounaalla. Pääruokana syödään gallette, joka on tummasta tattarijauhosta paistettu muurikkalettu erilaisilla suolaisilla täytteillä, jälkiruokana crêpe, sama vehnäisenä ja makeilla täytteillä. Ruokajuomaksi sopii erinomaisesti aito bretagnelainen siideri, joka ensimmäisellä hörpyllä usein yllättää rotevan maanläheisillä aromeillaan, mutta kun reseptorit tottuvat niihin, on perinnejuoma todella hyvää.

Kesällä täällä varmasti kuhisee turisteja. Nytkin, maaliskuussa, meitä kuljeksi siellä täällä, enimmäkseen suut apposen auki ihaillen ja ihmetellen. Silti kaupungin tunnelma vaikutti aidolta, ei ollenkaan miltään historialliselta huvipuistolta, ja elämä siellä mukavan arkiselta. 

Joku ripusti terassillaan pyykkiä kuivumaan, vanha rouva ruukutti kukkasia pihallaan ja kuorma-auto kävi kippaamassa jollekulle kuorman halkoja portin eteen keskelle katua. Jos venekodista joskus tekee mieli muuttaa taas taloon, se voisi oikein hyvin olla vaikkapa jokin seuraavista!

Kauppakaduilla on mukavaa käydä ostoksilla, vaikka pieni sadekuuro yllättäisi.

Dinanissa on kaksi suurta keskiaikaista kirkkoa, joista Basilique du Saint-Saveur eli Pyhän pelastajan basilika on 1120-luvulta.

Seuraavaksi matkamme jatkui sisämaasta merellisempiin maisemiin, siitä lisää ensi kerralla.

• Ajelulla Normandiassa – le Mont-Saint-Michel
30 maaliskuun, 2019
• Ambrakianlahti ja Vonitsa – kaupunkimatkailua, linnoja ja luonnon ihmeitä
9 syyskuun, 2020
• Bretagnen rannikko ja vuoroveden aarteet
7 huhtikuun, 2019