Browsed by
Tag: Välimeri

Meganisin miniloma ja matka telakalle

Meganisin miniloma ja matka telakalle

Comments 0 Comment

Mesolongin talvisatamasta lähdettyämme nostimme purjeet ensimmäistä kertaa Oxia-nimisen pienen, mutta sitäkin korkeamman saaren tuntumassa Manner-Kreikan lounaisnurkalla. Siitä matkamme jatkuisi luoteeseen kohti Lefkaksen saarta, josta olimme varanneet veneen noston kuivalle maalle ja kuukauden verran remonttiaikaa telakalla. Sitä ennen meillä olisi kuitenkin vähintään parin päivän loma, ja sen ajattelimme käyttää mukavissa ankkuripoukamissa kelluskeluun ja Joonianmeren saarten alustavaan tutkiskeluun. Jatka lukemista

Auf Wiedersehen, Mesolongi!

Auf Wiedersehen, Mesolongi!

Comments 0 Comment

Kaikki päättyy aikanaan, ja niin onneksi myös koronakaranteeni. Vähitellen talvikotimme Mesolongi kuoriutui eristyksistään ja ihmisiä alkoi näkyä kaupungilla. Kaupat ja palvelut avautuivat vähän kerrallaan, ja meidänkin elinpiirimme laajeni parin kuukauden satama – Lidl – AB Market -kolmiosta, johon se aika pitkälti oli rajoittunut lockdownin aikana. Vihdoin myös purjehtijoille annettiin lupa liikkua satamasta toiseen, siis niille, jotka jo ovat maassa. Rajojen ulkopuolelta tulevat veneilijät joutuvat odottelemaan Kreikkaan pääsyä vielä vähän aikaa. Jatka lukemista

Koronakotoilua purjeveneessä – kauan kaivattua ruisleipää!

Koronakotoilua purjeveneessä – kauan kaivattua ruisleipää!

Comments 0 Comment

Pitkään poissa kotimaasta viipyneet suomalaiset kaipaavat yleensä samoja asioita: sauna, salmiakki, ruisleipä. On niitä tietysti paljon muitakin, mutta juuri tätä kolmikkoa on vaikea korvata millään, eikä ”vähän sinnepäin” riitä. Monia perinneruokia voi valmistaa paikallisista aineksista ja mausteista vähän soveltaen, kermaviilin korvata kreikkalaisella jogurtilla, joulupöydän silata Ikean sillillä ja puolukkahillolla. Mutta saunoa ei voi ilman saunaa. Vain salmiakki maistuu salmiakilta. Ja ruisleivän pitää olla hapanta, ruistaikinajuureen leivottua. Jatka lukemista

Purjeveneprojekti | Käyttövesijärjestelmä – tankit, putket ja hanat

Purjeveneprojekti | Käyttövesijärjestelmä – tankit, putket ja hanat

Comments 2 comments

Nyt kun koko maailma on enemmän tai vähemmän eristyksissä ja viettämässä elämäänsä kotonaan, liikenee hyvin aikaa vaikkapa veneremontista kirjoittamiseen – ja mikseipä myös siitä lukemiseen! Tammikuussa, kun aloitimme veneemme käyttövesijärjestelmän remontin, ei koronaviruksesta vielä tiedetty mitään. Elettiin tavallista kreikkalaista talvea, joka sisältää aurinkoisia, lämpimiä päiviä, viileitä ja joskus kylmiäkin öitä, ja aika ajoin satunnaisia sadepäiviä. Ihanteellista aikaa veneprojektien tekoon, etenkin kun korjauskohteita ei meidän veneestämme varsinaisesti tarvitse etsiä, niitä löytää hakemattakin. Jatka lukemista

Purjehtijat koronakaranteenissa

Purjehtijat koronakaranteenissa

Comments 2 comments

Tammikuisessa Mesolongissa käärimme hihat ja kävimme veneprojektien kimppuun. Ensimmäiselle hommalle, veneen vesiputkiston remontille, oli budjetoitu pari kuukautta aikaa, ja maaliskuun vaihteen tienoilla oli tarkoitus purjehtia talvisatamasta Lefkaksen saarelle telakalle. Siellä vene nostettaisiin kuivalle maalle ja jatkettaisiin seuraavien projektien parissa. Sittemmin suunnitelma on lykkääntynyt, siirtynyt sopivampaan ajankohtaan, tai kenties se on muuntumassa uudenlaiseksi. Mene tiedä, yllättäviä asioita sattuu, ja senhän me olemme ennenkin huomanneet. Jatka lukemista

Talvi Mesolongissa – remppahommia ja grillaussäitä

Talvi Mesolongissa – remppahommia ja grillaussäitä

Comments 0 Comment

Leppoisan joulun ja uudenvuoden vieton jälkeen Ainan sisuksissa ryhdyttiin remppahommiin, tarkemmin sanottuna putkitöihin. Tämä rankemmanpuoleinen projekti on vielä kesken, ja siksipä en tällä kertaa vielä kirjoitakaan siitä – homman valmistuttua seuraa aiheesta ihan oma juttunsa. Kirjoittelulle ei ole oikein liiennyt aikaa, sillä päivät ovat hujahtaneet rattoisasti ruuvaten, poraten, purkaen ja rakentaen aamusta iltaan asti. Jatka lukemista

Katse taaksepäin – näin sujui vuosi 2019

Katse taaksepäin – näin sujui vuosi 2019

Comments 0 Comment

Aivan kuten viime vuodenvaihteen tienoilla, päätin tälläkin kertaa kirjoittaa menneestä vuodesta pienen yhteenvedon, tilastotiedoilla höystettynä. Tuntuu uskomattomalta, että olemme päässeet näinkin kauaksi, ja että olemme yhä matkalla, kun lähtöpäivästä on kulunut jo puolitoista vuotta. Vene ja me itsekin olemme edelleen ehjiä, rahat eivät ole aivan lopussa, ja monenlaisia suunnitelmia on jo ilmennyt matkan jatkoon liittyen. Ja mitä kaikkea olemme ehtineetkään nähdä! Keväällä ylitimme pitkään pelätyn Biskajanlahden, seikkailimme Atlantin rannikkoa etelään, Espanjan Galiciaan ja Portugaliin. Sieltä päätimme kääntyä Gibraltarin salmeen. Välimerelle purjehdimme heinäkuussa, ja elokuussa retkeilimme pitkin Sisilian rannikkoa. Syyskuussa olimme päätyneet jo Kreikkaan asti, ja Kreikasta löytyi myös tukikohta talveksi. Jatka lukemista

Korintinlahden seikkailu | Merenkulkijoiden Galaxidi

Korintinlahden seikkailu | Merenkulkijoiden Galaxidi

Comments 0 Comment

Syyskiireet kiilasivat blogipäivitysten edelle, ja tulin jättäneeksi teidät lukijat upean Delfoin retken jälkeen Korintinlahden rannalle ruikuttamaan. Lokakuinen seikkailumme oli lopuillaan, mutta ihan vielä ei oltu talvisatamassa asettumassa talviteloille. Siispä irroitimme köydet Itéan sataman laiturista ja ajelimme vajaan tunnin matkan päähän vastarannalle, Galaxidin kaupunkiin. Jatka lukemista

Korintinlahden seikkailu | Trizonian saari ja kaikenkarvaiset ystävämme

Korintinlahden seikkailu | Trizonian saari ja kaikenkarvaiset ystävämme

Comments 0 Comment

Aurinko helotti täydeltä terältä, kun lähdimme ”syyslomalle”, seikkailulle Korintinlahdelle. Talvipaikka Mesolongissa oli varattu, mutta talvi oli vielä kaukana! Lämpötila nousi heittämällä hellelukemiin ja iltapäivän mittaan virisi mukava myötätuuli. Rullasimme ison keulapurjeen auki ja annoimme veneen lipuilla omaan tahtiinsa kohti länttä. Ei ollut kiire minnekään, mutta leppoisa leidimme alkoi heräillä vähitellen tuulen reipastuessa, niin että matka eteni jouhevasti. Aika pian saimme näkyviimme komean Rio-Antirrion sillan, joka erottaa Patraksenlahden ja Korintinlahden toisistaan ja yhdistää Peloponnesoksen Kreikan mantereeseen. Silta valmistui parahiksi Ateenan olympialaisiin vuonna 2004. Jatka lukemista

Talvisuunnitelmia kesäisessä Kreikassa

Talvisuunnitelmia kesäisessä Kreikassa

Comments 0 Comment

Kefalonian saarelta purjehdimme Kreikan mantereelle. Ankkuroimme yhdeksi yöksi Kefalonian kaakkoiskulmalle ja jatkoimme siitä aamuvarhaisella kohti Mesolongin kaupunkia. Perille pääsimme illansuussa. Mesolongi sijaitsee Patraksen lahden suulla, ja sitä ympäröivät joka puolelta erikoiset, matalat suolavesilaguunit. Kaupunginlahdelle vie pari kilometriä pitkä kapea, ruopattu kanava, jonka varrella on seudulle tyypillisiä pilareiden varaan rakennettuja taloja ja laitureita vieri vieressä. Kosteikkoalueilla pesii lukemattomia lintulajeja, mistä saimme jo saapuessamme pientä esimakua: bongasimme kanavan varrelta ainakin neljä erinäköistä haikaraa ja näimme kiikareilla suuren parven vaaleanpunaisia flamingoja! Jatka lukemista

Sisiliasta Kreikkaan – Zeus ja Poseidon näyttävät voimansa!

Sisiliasta Kreikkaan – Zeus ja Poseidon näyttävät voimansa!

Comments 0 Comment

Olimme viettäneet kuukauden päivät Sisiliassa rannikkopurjehtien, kun aika alkoi tuntua kypsältä pidemmälle etapille yli Joonianmeren, Sisiliasta Kreikkaan. Joonianmeri on Kreikan suosituinta purjehdusaluetta, ja elokuussa siellä olisi ollut vielä liian ruuhkaista, kun charterveneily ja flotilla-ryhmäpurjehdukset olivat kiihkeimmillään. Syyskuu olisi varmasti mukavampaa – vähemmän turisteja, ja säät vielä aivan kesäiset. Jatka lukemista

Messinan pyörteistä antiikin Taorminaan

Messinan pyörteistä antiikin Taorminaan

Comments 0 Comment

Messinan salmi oli laskujemme mukaan matkamme varrella jo neljäs paikka, jonne meno pitää tarkoin ajoittaa vuorovesitaulukoiden mukaan. Aikaisemmin olimme tehneet nappisuoritukset Normandian ja Bretagnen niemimaiden kärjessä sekä Gibraltarin salmessa. Messina taitaa olla ainoa paikka Välimerellä, jossa on merkittäviä virtauksia. Vuoroveden korkeusvaihtelu siinä on vain muutamia kymmeniä senttejä, ja onkin todella yllättävää, miten kovia virtauksia niin pieni ero voi saada aikaan. Bretagnessahan vuoroveden vaihtelu on jopa 12 metriä, joten siellä virtausten voimat ovat ihan ymmärrettäviä. Mutta tässä, kuten monissa sääilmiöissäkin, tuntuu Välimerellä vallitsevan ihan oma logiikkansa. Jatka lukemista

Päiväpurjehtien pitkin Sisiliaa – Palermo, Cefalú ja Milazzo

Päiväpurjehtien pitkin Sisiliaa – Palermo, Cefalú ja Milazzo

Comments 0 Comment

Elokuu Välimerellä on kuuma. Vähemmästäkin ymmärtää, miksi täällä päin on keksitty viettää siestaa keskellä päivää. Sisilian pohjoisrannikolla elokuu oli myös niin tuuleton, ettemme nostaneet purjeita kertaakaan niillä lyhyehköillä hypyillä, joita teimme ankkuripaikasta toiseen. Oikeastaan tuulettomuudesta oli enemmän etua kuin haittaa, sillä Sisilian ankkuripaikat ovat kaikki varsin suojattomia. Nyt saimme nukkua yömme pääosin rauhassa – jonkinlainen maininki tietysti avoimella rannikolla on aina läsnä, milloin mistäkin suunnasta, mutta ankkurin pidosta ei tarvinnut kantaa huolta. Vesi on kaikkialla puhdasta ja kirkasta, jopa isojen kaupunkien edustalla, niin että aina halutessaan saattaa pulahtaa uimaan. Jatka lukemista

Kolmiloikkaa Välimerellä – Mallorcan ja Sardinian kautta Sisiliaan

Kolmiloikkaa Välimerellä – Mallorcan ja Sardinian kautta Sisiliaan

Comments 0 Comment

Almerimarin satamassa odoteltiin kiihkeästi kovien vastatuulten laantumista, jotta pääsisimme jatkamaan matkaamme itään. Kovista tuulista tosin Almerimarissa ei ollut tietoakaan, siellä oli seisova, painostava kuumuus, ja tuntui hassulta että niemimaan toisella puolella saattaisi tuulla 15 metriä sekunnissa. Kun ennuste näytti enää 7 m/s, puuskissa 12 m/s paikkeilla, me lähdimme jatkamaan matkaa. Jatka lukemista

Algarve, Gibraltar ja Välimeri!

Algarve, Gibraltar ja Välimeri!

Comments 0 Comment

Portosta lähdettyämme matkan seuraavat suuntaviivat päätettiin milteipä arpaa heittämällä. Hyviä vaihtoehtoja oli kaksi – jatkaa suoraan kohti etelää ja talvehtia Kanariansaarilla, tai kääntyä Portugalin kulmalta vasempaan ja suunnata Gibraltarin salmen läpi Välimerelle. Vaakakupeissa oli monenlaisia asioita, kuten ankkuripaikkojen löytämisen vaikeus tai helppous, suojasatamien tiheys, satamien hinnat ja tietysti elämisen hintataso kokonaisuudessaan, kiinnostavien paikkojen määrä ja vaihtelevuus, sääolot ja niiden ennustettavuus ja niin edelleen. Kumpikaan vaihtoehdoista ei noussut selvästi yli toisen, ja nyt kun toinen kumminkin tuli valituksi, voi joka toinen päivä olla tyytyväinen ja joka toinen päivä miettiä, että pieleen meni – sellaista se purjehtijan elämä joskus on. Onneksi suuntaa voi muuttaa myöhemminkin, vaikka vuoden päästä, tai milloin hyvänsä siltä tuntuu. Jatka lukemista