Kreikan meri, meri Kreikan – vuosi 2021 s/y Ainan kyydissä

Kreikan meri, meri Kreikan – vuosi 2021 s/y Ainan kyydissä

Kun purjehdusreissumme alkoi kesällä 2018, emme kuvitelleet viettävämme missään maassa vuosia. Mutta kuinkas kävikään? Olemme viihtyneet Kreikassa jo viimeiset pari vuotta. Alkanut talvi on jo kolmas, jonka Aina-veneemme uinuu kreikkalaisessa talvitukikohdassa – tällä kertaa Kreetan saarella. Tulevia reittisuunnitelmia saavat lukijamme odotella rauhassa, sillä ne avautuvat meille itsellemmekin yleensä vasta ihan viime tingassa.

Vaikka maat ja valuutat eivät vaihtuneetkaan, tämän vuoden purjehduskausi oli täsmälleen sellaista elämää, jota alun perin lähdimme maailmalta etsimään. Saimme herätä joka aamu kauniissa maisemassa, vapaina lähtemään juuri siihen suuntaan, mihin kulloinkin huvitti, vailla kiirettä ja lukkoon lyötyjä suunnitelmia. Tai vapaina jäämään vielä päiväksi tai muutamaksi, jos ei huvittanutkaan lähteä.

Talvisen lockdownin aikana tietenkin myös veneellä liikkuminen oli kiellettyä. Sen jälkeen kun vapaus keväällä viimein koitti, meidän elämäämme ei säiden jumalia ja eräitä satamapoliiseja lukuun ottamatta hetkauttanut kukaan tai mikään. Kreikka rokotti ulkomaiset turistinsakin reippaasti jo alkukesästä, ja niinpä mekin pääsimme saaria bongailemaan. Peloponnesoksen karuilla rannoilla ja Egeanmeren saarilla oli aika helppoa vältellä ihmisjoukkoja ja isoja kaupunkeja.

Valtaosalle ihmisistä matkailu on muuttunut pandemian myötä ihan erilaiseksi kuin ennen. Kaukomatkoille tai kaupunkilomille ei enää lehahdella noin vain. Mutta purjeveneellä matkustamiseen muutokset eivät ole vaikuttaneet juuri lainkaan. Oikeastaan me purjehtijat olemme tämän uudenlaisen matkailun jopa vähän trendikkäitä airuita – sitä samaa jengiä, joka nykyisin hiihtää ja patikoi lähipoluillaan, mökkeilee ja bongaa kansallispuistoja turistirantojen ja ostoskatujen sijaan. Veneellä liikkuessa on helppoa pitää etäisyyttä muihin, jopa Välimerellä.

Purjehdusreissu on alusta asti opettanut meille hetkessä elämistä. Viime aikojen tapahtumat ovat vain vahvistaneet tätä filosofiaa. Mutta oikeasti ei ole helppoa elää päivä kerrallaan. Se on ollut vaikea oppitunti, varsinkin sellaiselle, joka on koko aikuisen ikänsä tehnyt suunnitelmia työkseen. Hetkessä eläminen ei ole useimmille ihmisille lainkaan luontaista. Miten löytää järkevä tasapaino? Jos suunnittelee, asiat eivät kuitenkaan mene niin. Jos ei suunnittele, tuntuu kuin olisi pelkkä ajopuu ja hällä väliä -tyyppi. Toisaalta nykyhetki on ainoa, mikä on totta. Huominen, ensi viikko tai ensi vuosi on pelkkää spekulaatiota.

Kaikesta huolimatta toivotamme oikein onnellista uutta vuotta ja suotuisia tuulia kaikille lukijoillemme!

Lopuksi vuoden 2021 tilastomatemaattinen sekametelisoppa:

Purjehduskausi alkoi 15.5.2021, jolloin lähdimme talvikodistamme Galaxidista länteen. Vietimme alkukesän saarihypellen Joonianmerellä, kunnes heinäkuussa lähdimme kiertämään Peloponnesoksen niemimaata.

Kommelluksilta ei vältytty tänäkään kesänä – veneemme oli upota ankkurointihaverissa lähellä Kalamataa! Onneksi kaikesta selvittiin. Egeanmeren puolelle purjehdittiin syyskuussa.

Saaribongaus jatkui Saroninlahdella ja Kykladeilla, mutta sitten säät viilenivät ja päätimme muuttaa talveksi etelään, Kreetalle. Perille Spinalongan lahdelle saavuimme marraskuun 1. päivä, ja kuun loppupuolella saimme laituripaikan Agios Nikolaoksen satamasta.

1035 purjehdittua merimailia eli 559 kilometriä

8 purjehdittua yötä
165 yötä ankkurissa
24 yötä satamassa
4 yötä telakalla
43 ankkuripaikkaa
1 satama (Kalamata)
17 saarta

Mukavin ankkuripaikka: Spinalongan lahti, Kreeta
Viihtyisin kaupunki: Naxos
Kaunein kylä: Apeiranthos
Mielenkiintoisin saari: Delos
Komein temppeli: Afaian temppeli, Aegina
Hienoin linna: Methoni
Kaunein ranta: Mizithres, Zakinthos
Jännin nähtävyys: vanhan Epidauroksen uponnut kaupunki
Pisin purjehdusetappi: Mykonos – Kreeta, 140 mpk
Mieleenpainunein hetki: kohtaaminen kaskelotin kanssa
Kovin koettelemus: merihätä Mezapos-poukamassa
Suurin saavutus: Inkan laitesukeltajan pätevyys
Kuumin päivä: 5. elokuuta, +45°C
Matkan varrella tavattuja suomalaisia: 10 kpl
Paras kala-ateria: pikasushi itse pyydetystä tonnikalasta
Paras leipä: Jorman huippuunsa hioma Ainan aito ruisleipä
Paras pizza: Pizzeria Relax painii ehdottomasti samassa sarjassa Gdanskin Al Ponten kanssa!
Paras paikallisherkku: Kalamatan savupotka, Taverna Chagiati

Kommentoi!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: